§1. Välttämättömyys olemiskysymyksen eksplisiittiseksi toistamiseksi
Mainitttu kysymys on nykyään joutunut unohduksiin, vaikka aikamme pitää itseään edistyneenä siinä, että ”metafysiikka” on jälleen hyväksytty [obzwar unsere Zeit sich als Fortschritt anrechnet, die »Metaphysik« wieder zu bejahen]. Siitä huolimatta pidämme itseämme vapautettuina vaivasta sytyttää uudelleen γιγαντομαχία περὶ τῆς οὐσίας. [Gleichwohl hält man sich der Anstrengungen einer neu zu entfachenden für enthoben; Giganttien taistelua olemisesta, Platon, Sofisti, 245e-246e.] Kyse ei kuitenkaan ole aivan mistä tahansa kysymyksestä. Se on pitänyt Platonin ja Aristoteleen tutkimuksia hengissä, vain vaietakseen sen jälkeen – tutkimuksen varsinaisena temaattisena kysymyksenä [in Atem gehalten, um freilich auch von da an zu verstummen – als thematische Frage wirklicher Untersuchung ]. Se, mitä he saavuttivat, on säilynyt moninaisine muutoksineen ja ”päällemaalauksineen” aina Hegelin ”logiikkaan” asti. Ja se, mitä aikoinaan ilmiöstä saatiin irti mitä korkeimmalla/suurimmalla ponnist...